torstai 28. maaliskuuta 2024

Kohmeisia pakastepuolu- ja mustikoita


Hitaan aamun aamupala menossa. Paratiisi -kulhossa on todella herkullinen yhdistelmä eli hieman hedelmäpommijogurttia, hyvää mysliä ja kohmeisia pakastepuolu- ja mustikoita. Tämä on hyväksi todettu jo aikaisemmin ja vastaa lähes jäätelöä. Korostan sanaa lähes. Ei minunkaan suuni sentään tuohesta ole!

keskiviikko 27. maaliskuuta 2024

Tärkeä päivä


 
Tänään tulee kuluneeksi yhdeksän vuotta siitä, kun meistä tuli ensimmäisen kerran vaari ja mummu. Onnenhalaus, Ykkönen! Muutit aika monen ihmisen elämän, kun syntyä putkahdit. Olet singahteleva tietopankki, pohdiskeleva pörröpää ja hyvä roolimalli serkullesi Kakkoselle. Pysy aina yhtä uteliaana ja tiedonhaluisena! 
Kuvan teksti on mielestäni osuva. Luulen, että moni muukin isovanhempi allekirjoittaisi sen. Sori vaan, Esikoinen ja Kuopus! 

tiistai 26. maaliskuuta 2024

Rakastuneita hupsuja


Tänään klo 15 tulee kuluneeksi neljäkymmentäyksi vuotta siitä, kun meidät vihittiin avioliittoon Hankasalmen isossa kirkossa. Paikanpäällä oli tärkeimpien ihmisten piskuinen joukko. Olimme umpirakastuneita. Ja aika nuoria. Ja hupsuja. - Nyt olemme harmaantuneita, mutta edelleen rakastuneita hupsuja. 

maanantai 25. maaliskuuta 2024

Paikallinen teatteri yllätti!


Mehän kulutamme Auditorio Miilun penkkejä Kino Metson elokuvissa usein, mutta eilen olikin vähän erilainen päivä, kun mentiin samaiseen saliin katsomaan paikallista teatteria. Niskavuoren naiset on tuttu useampanakin elokuvaversiona ja lisäksi olen kävellyt sen kuunnelmana. Mielenkiinnolla odotimme oman kylän esitystä ja se oli todella hyvä! Niukahko, mutta riittävä lavastus / osuvat henkilövalinnat / hyvä replikointi.  Mielihenkilöni on kautta vuosikymmenien ollut Loviisa ja en pettynyt tähäänkään Loviisaan. ”Onni on, kun kaura ja nurmiheinä kaavaa kevätsateessa niin että korviin kohisee. Se on vapautta ja totuutta, että on varaa potkaista Niskavuoren portilta jokainen, joka tänne luvattomasti pyrkii.”

sunnuntai 24. maaliskuuta 2024

Hajatuksia 33

 


Tänään menen virsikirjatöihin paikkaan, jonka yhden oven lukosta olen räpsäissyt kuvan päivälleen yhdeksän vuotta sitten. 
Tänään on täsmälleen yhdeksän kuukautta jouluaattoon.
Tänään tulee kuluneeksi kaksikymmentäkaksi vuotta siitä, kun minut yllätti aivoverenvuotonen.

lauantai 23. maaliskuuta 2024

Tarvitaan suurennuslasi ja avoin mieli!


Laurilan kirjastossa on opuksia laidasta laitaan ja myös äärien yli, veikkaisin. On isoja kirjoja, keskikokoisia ja sitten pieniä. Kuvan kirja edustanee harvinaista lilliputtiosastoa. Tässä vaiheessa vuotta siitä voisi vielä saada oppeja ja niksejä, sillä meillä on lunta jäljellä jonkin verran. Kirjan lukemiseen tarvitaan suurennuslasi ja avoin mieli. Onneksi meiltä löytyy molemmat! 

perjantai 22. maaliskuuta 2024

Ottamuksia 144


Tähän komistukseen törmäsin (kuv.) keskiviikkoiltana, kun olimme pitämässä kotiseutuyhdistyksen kokousta. Se suorastaan aneli ja vienosti vaati ikuistamista. Siitä tulikin sitten Ottamus pitkästä aikaa. Täytyy taas ryhdistäytyä niiden kanssa…

Jk. Luku 144 on yhtä kuin krossi eli tusina tusinaa. Tällainen nippelitieto näin aamutuimaan.